Iloinen savolais-karjalainen puurojuhla

MUAMO DA TUATTO OLLAH RODITTU SALMIN ORUSJÄRVEL

Tällä kertaa pääsi pikkupaketteja saava Puroniemen puurojuhlaväki vähällä; eipä jouduttukaan joulupukille (alias Matti Hasu) kiltteystilitystä tekemään.

Ehtona lahjan saamiseksi kuitenkin oli, että kukin kertoi, mistä päin suku on peräisin. Ja kun se oli kysytty yli 60 puuromaistiaiset ja torttukahvit nauttineelta osallistujilta, saatiin tietää monta paikkakuntaa, kuten Sortavala, Suistamo, Suojärvi, Salmin Orusjärvi, Mantsin saari ja Impilahti, vain osan mainitakseni. 

Näin kattava näkymä Karjalan menetetyn alueen kartasta tulikin juuri siksi, että vieraaksemme oli saapunut yli 30 henkeä Suonenjoen ja 10 henkeä Rautalammin Karjalaseuroista. Mukana oli tietysti perussavolaisedustus.

Kunnon yllätys oli se, että moni vieraista oli ensimmäistä kertaa leirikeskuksessamme. Kuulijamatkalle Karjalaan päästiin, kun Anja Ahonen kertoi lapsuutensa kotikaupungin, Sortavalan, muistoja. Täysin äänin ja sydämin saatoimme laulaa laulut, joita vain joulunaikaan lauletaan.

Kaikilla yhdistyksillä ei ole omaa trubaduuria, vaan meillä on - Juhani Hänninen johti ja säesti laulut kitaralla. Helena Suomala ja Juhani esittivät duettona slaavilaisen joululaulun, kauniit olivat sanat ja iloinen tempo.

Suonenjoen vieraat toivat mukanaan runonlausujan, Anu Paramaan. Hän soi meille viehättävän runotuokion: aapiskirjasta peräisin olevan vanhan lastenrunon ja Viljo Kajavan hienon joulukuvauksen. Diakoni Heikki Suomalan siunaama joulupuuro ja mustaherukalla maustettu rusinasoppa maistuivat eivätkä kesken loppuneet.

Hiljaisuuden kiusallisia taukohetkiä ei näissä juhlissa päässyt syntymään, tauot täyttyivät välittömästi vilkkailla ja kuuluvilla karjalais-savolaisilla puheenporinoilla. Niin iloisesti meni yhdessäolon aika, että hakubussille piti anoa lisäaikaa. 

 Mirja Mäkinen