Kun hauki söi ahvenen - väriä, iloa ja hartautta Puroniemessä

Puroniemessä vietettiin puuhapäivää 60 hengen voimin, paikkakuntalaisten lisäksi Kuopiosta
saapui Solinan organisoijan Olga Zelenskajan kokoama bussilastillinen kansainvälistä väkeä.
Suurin osa koostui ukrainalaislapsista huoltajineen, täydennettynä venäläisillä ja suomalaisilla.
Munanmaalauksen tekniikoita ohjasivat Sirpa ja Saara. Kreppipaperisten terälehtien muotoilua
ruusuiksi neuvoi Mirja-puheenjohtaja ja Oili-kanttorin käsissä alkoivat värikkäät kukkaset kukkia
pajunoksiin laitettavaksi. Hartaita opettelijoita ilmestyi helposti vierelle, kaiken kaikkiaan
askarteluun keskityttiin kiitettävästi. Mainittakoon, että alan alkeiskurssilla valmisti ainakin yhden
kukan myös isä Timo.
Keli oli kurja, satoi lunta, räntää ja vettä. Eipä se pilkkimistä estänyt, vaikka ukrainalaisia oli
alkuun hirvittänyt: Miten järven päällä voi kävellä? Puroniemen ystävät oli varustanut viiden
hengen miehityksen Irenellä vahvistettuna reikiä kairaamaan ja ongintaa (kädet kohmeessa)
neuvomaan. Yhtä jännäämistä, iloa ja riemunkiljahduksia jäällä. Kalaa tuli, joku poikanen veti
yhtä soittoa yksitoista ahventa ja särkeä. Ja suurelämys oli hauki, joka nousi ylös ahveneen
tartuttuaan.
Päivä sai hienoa lisäarvoa siitä, että isä Timo ja Oili-kanttori olivat mukana koko päivän.
Siunatut virpomavitsat sylissä oli mukava lähteä kotiin.
Liikuttavaa oli nähdä pienten kalastajien hartaudella kantamia muovipusseja, joiden pohjalla
erikokoiset kalansaaliit matkasivat kotiviemisiksi.
Keittiö pelasi loistavasti, vaikka ruokittavia oli paljon. Palautetta on tullut maukkaasta ruoasta,
kauniista pääsiäiskoristeista ja tietysti pilkkimisestä: ”Kaikki oli huippua! Milloin pääsemme taas
Puroniemeen?”
Päivän järjesti Puroniemen ystävät yhdessä Kuopion ortodoksisen seurakunnan kanssa.

Teksti ja kuvat  Mirja Mäkinen

Lisää taoahtuman kuvia löytyy kuva-albumista