Mitä tapahtuikaan Kaikkien leirillä 2017?

Share |
19.06.2017

Puroniemen taika on taas läsnä. Ihana olla täällä ja nähdä, että Puroniemi on näin voimissaan. Jumalan siunaustaTuntemattoman leiriläisen kirjoitus

Puroniemi siunattiin käyttöön 1958. Silloin igumeni Pietari tienhaarassa kumarsi kolmasti maahan ja suuteli hiekkaista maata kiitollisuudella. Tuolla ensimmäisellä leirillä lähes kuusikymmentä vuotta sitten olivat läsnä mm. Anna-Liisa ja Mikko – kuten nyt tämän 2017 kesän leirilläkin!

 Kuopion ortodoksisen seurakunnan järjestämällä Kaikkien leirillä 2017 nuorimman ja vanhimman leiriläisen ikäeroa taisi olla pitkälti yhdeksättäkymmenettä vuotta. Eräs leiriläinen kirjoittikin, että ”Mukavaa että tänne oli kokoontunut niin paljon uusia, vanhoja ja vielä vanhempia Puroniemen ystäviä pitkienkin matkojen takaa. Kiva tutustua uusiin ihmisiin.” Tulijoita olikin Raumalta ja Riihimäeltä saakka.

Tälle leirille valmistui Puroniemen tienhaaraan uusi hieno kyltti tervetulotoivotuksineen! Olikohan maali vielä kosteaa, Erja ja Anni? Isä Hermanni myös siunasi kyltin. Nyt ei enää ajellakaan Puroniemen tienhaaran ohi! Nimimerkki E-P kirjoitti leirikeskuksesta yleisesti seuraavaa: ”Ihana, rauhaisa paikka luonnon äärellä. Mukavaa yhdessäoloa, sopiva aikataulu, ei kiirettä. Kiva leiri.

Leiriaamuina rukoushetken jälkeen lippu nostettiin uuteen valkeaan leirikeskukselle lahjoitettuun salkoon. Anna-Liisa opetti nuorille leiriläisille lipun oikeaoppisen laskostuksen. Näin tämäkin perinne siirtyi eteenpäin elävällä tavalla. Leiri oli täysi, sää ja iloinen yhteishenki hellivät lomailijoita. ”Puroniemessä on hyvä yhteishenki ja ennen kirkkoakin aina aurinko paistaa.” Saunanlauteet täyttyivät sirputtavista uimapukuisista tytöistä, ajatuksia vaihtavista naisista ja vadeissa roiskuttavista taaperoista. Poikien vuorolla kuulemma käytiin kestävyyskisaa ja jotenkin kaikki vesi oli päässyt saunasta loppumaan... Onni on rantasauna hiekkarannalla – toteamus tuli monesta suusta vähän eri sanoilla.

Isä Hermanni antoi kaikkien halukkaiden yrittää kirkonkellojen soittoa. Jos selviytyi jyrkistä tornitikkaista, sai huomata, ettei ole helppoa vedellä onnistuneesti lukuisista soittonaruista, vaikka kellojen sointi itsessään kaunis onkin. Jeanette taisi olla meistä se synnynnäinen kellonsoittaja. Pienin soitattajista ei ollut vielä vuottakaan, mutta jättihymy ja innosta heiluvat raajat kertoivat, että ymmärrys suuresta hetkestä oli olemassa. Kellojen soittaminen oli jäänyt myös seitsemänvuotiaan Aatun mieleen: ”Kivaa. uiminen. kirkko. Kirkonkellojen soittaminen. Leikit. Kioski. Tylsää ei mikään.” Isä Hermannilta löytyy uskomaton määrä tietoa ja muistoja, myös muistisääntö kellojen soittoon…

Ponomareiksi isä Hermannin toimittamaan liturgiaan pääsivät onnenpekat Ilja ja Urho. Kaikki saivat laulaa. Vain liturgiaan osallistunut ei-leiriläinen kirjoitti: ”Liturgia, vaikuttava palvelus. Lapsia mukana enemmän kuin aikuisia. Nykyisin kirkot huutaa tyhjyyttään varsinkin lapsista.” Kirkko sai kiitosta myös 6-vuotiaalta Aleksilta: ”On ollut kivaa, kun on saatu karkkia, tehty kivoja juttuja, uudet kaverit. Täällä sujui hyvin, mukava olla, mukava kirkko.” Lapsikin ymmärtää ihanan leirikirkkomme arvon! Iltapalveluksissa aukaistiin ikkuna raittiiseen ilmaan ja että rukousten ääni kantautuisi lahden yli Mikon mökille.

Härkösen perhe kirjoitti seuraavaa: ”Kaikkien leiri on kaikkein paras tapa aloittaa loma. Jo toisena vuonna peräkkäin aloitamme loman tästä. Pois kotoa on hyvä lähteä loman alussa, jotta arkirutiineista pääsee kunnolla eroon. Jumalanpalvelukset, oheistoiminta, saunominen ja upeat ruoat muodostavat kerrassaan upean kokonaisuuden. Leiri oli jo toistamiseen erittäin onnistunut. Se on mahdollista vain, koska leirin ohjaajat (kaikki) ovat ammattitaitoisia ja niin hyväntahtoisia. Suuri kiitos kaikille leirin järjestäjille ja Puroniemelle sekä tietysti isä Hermannille!” Ohjaajat saivat kiitosta myös Maximilta: ”Mielenkiintoinen ohjelma: toiminta ryhmässä ja olympialaisissa, peleissä. Kohteliaat ja mukavat ohjaajat. Hyvä ruoka ja maukas. Kaikki meni hyvin, vain uinnista en ole tykännyt.” Leirin johtajana toimivat Roosa Hartikainen ja pääohjaajana Päivi Kupiainen. Ohjaajina reipas ryhmä nuoria.

Kiitokset hengellisistä keskusteluista. Ihmiset olivat mukavia. Lapset käyttäytyivät todella nätisti ja osallistuivat innolla. Meidän Sofia olisi halunnut jäädä vielä, niin kivaa oli. Ohjelma oli monipuolista ja ruoka hyvää. Keli suosi meitä, lämmintä oli ja uitiin. Minulle leiri antoi henkisiä voimia jaksaa taas arjen murheita ja lasten iloisuus teki onnelliseksi. Kiitos kaikille.” Mika Röynä, Sofia 6 v. ja Jadessa 10 v.

Leirikeittiössä häärivät apulaisten pomoina ja päätekijöinä Tamara ja Puroniemen ystävien sihteeri Erja, joka tarpeen vaatiessa heittäytyi leiriläisestä täysiaikaiseksi vapaaehtoistyöläiseksi. Leiri marssii vatsallaan ja eräs leiriläinen tiivisti leirin näihin sanoihin: Kaikki ok. Hyvä ruokaa ( + 3 kg). Myös Toni Tuppurainen keskittyi palautteessa tärkeään ruoka-asiaan: ”Puroniemessä on hyvää ruokaa jokaisella leirillä.” Ruokaa oli ilmeisen riittävästi: ”Minun mielestäni tämä leiri oli tosi mahtava. Pidin siitä kun saimme tehdä asioita yhdessä. Mutta syöntiä voisi rajoittaa, muuten oli mukavaa. Toivottavasti tämä leiri jatkuisi.” Tamaran iloisesta keittiöstä ei muuten naurutta selviä arkkimandiittakaan.

Voisiko leiriä tehdä paremmaksi? Hanna Honkaselkä vastaa: ”Tämä leiri oli tosi kiva. Kun pelattiin kaikkia pelejä. Mun mielestä oli kivointa: Pelata hippaa Allun kanssa, saunoa, uida, syödä ja pelata pelejä. Mun mielestä tätä leiriä ei voi parantaa. Mulla EI ole lempiohjaajaa. Mun mielestä Puroniemi maalaus on tosi hienol Mä tykkäsin, rukoushetket oli kivat. Ruoka oli tosi hyvää kiitos kaikki leirin ohjaajat oli tosi kiva leiri. KIITOS!” Leiriläisten kirjoituksissa ehdotettiin toiveina yöllistä lipunryöstöä sekä pintaehostamista: ”Saa omaa aikaa, syödään pöydän ääressä nuorison kanssa, pintaehostamista kaipaa leiri.”Ihan kiva leiri. oli jotain draamaa, mutta se ei kyl mitään uutta ollut. Ruoka… iha hyvää. Sipulileipä oli hyvää. Ja sitten olisi kiva jos täällä olis kuulapyssyillä metsässä melkein yöllä.”

Ihan eniten kiitosta leiriläisiltä sai hyvä yhteishenki, ihmisten välittömyys, uudet tuttavuudet ja kaverit. Tärkeintä on kohtaaminen. Jotkut lapsista saattavat olla koulunsa ainoita ortodokseja, jolloin kesäleirien merkitys jälleen korostuu. ”Iloinen ja välitön tunnelma meidän leirillä, oli helppo tulla tänne. Isä Hermannin välittömyys oli myös mukavaa. Kiitos Kaikille, terveisin Kari Kaukola.”

Lapsille löytyi uudet kaverit. Hyvä kun tutustuvat uusiin ja muualla asuviin ihmisiin. Lapsille omaa toimintaa, mutta myös yhteistä. Aikuisillekin leiri vaihtelua, ei leireillä tule käytyä. Uusia tuttuja. Lämminhenkistä. Kiitokset.”

Tämä leiri oli yhtä kiva ja mukava kuin viime leiri. Sain nähdä vanhoja tuttuja ja sai uusia ystäviä. Uinti oli kuitenkin paras asia ohjelmassa. Ruoka oli hyvää ja peleissä oli ok olla mukana. Olympialaiset oli aika hankalat.”

Sain tutustua ihaniin uusiin ihmisiin. Henkilökohtaisesti vaikuttava leiri.” Jeanette

Ensimmäinen leiri, mukavaa rentoa yhdessäoloa. Uusia tuttavuuksia ja tänne on tultava toistenkin.”

Kiitos kaikille leirin järjestäjille, kokeille, ohjaajille ja papille! Ihana leiri, hyvin järjestetyt aktiviteetit, maukasta ruokaa, ystävällistä ja mahtavaa porukkaa!

Ihania tapaamisia, unohtumattomia keskusteluja isä Hermannin kanssa. Hieno tunnelma koko ajan. Kiitos Erjalle, Päiville ja kaikille muille tekijöille ja mukana olijoille!”

Angelina kirjoitti: ”Tykkäsin kaikesta, mutta paras oli olympialaiset ja toimintaa ryhmissä. Tutustuin myös uusiin ihmisiin joita en ole nähnyt viime vuonna. PARAS LEIRI ) Ei ollut yhtään mistä en ole tykännyt. Kaikki oli kiva. Tämä leiri on PARAS!!!

Alisa Ojaluoto kiitti kaikesta: ”Leirillä oli kivaa ja hauskaa. Minä sain uusia kavereita. Oli hauskaa uida ja saunoa. Minusta oli hauskaa leikkiä ja pelata kaikenlaisia pelejä. Kiitos kaikesta

Evelina tuumaili sisäpiirin juttuja: ”Leirillä oli hauskaan kun näki pitkästä aikaa Mursusen! Ruuat oli hyvää ja ainakin valkosipulileipä . Shippi melkein toteutui ja olemme Marian kanssa iloisia.” Kukahan Mursunen mahtaa olla? Mikä on melkein toteutunut Shippi?

Jotkut meistä osasivat esittää asiat ytimekkäästi tiivistäen:

”Monipuolinen leiri, kaikilla kivaa.”

Kelit suosi, hyvät löylyt, lämmin järvivesi, mukavia ihmisiä.”

Lopuksi Mikko Kuikan ajatuksia leiristä:

Aivan kuin mukana olisi jatkuvasti henki. Ortodoksisuus on lisää nousussa nuorison keskuudessa ja hyvä näin.” Kiitos Mikolle monista vaikuttavista tarinoista.

Leirillä oli läsnä vahvasti myös yhteishenki, ja leirin järjestäjät taisivat saada monenmoista apua. Leiriläisenä ollut Puroniemen ystävien puheenjohtaja Mirja, Kati ja Anna-Liisa tarttuivat milloin missäkin toimeen, Rauman tuplavahvistus näytti tyhjentelevän tiskikoreja ja loppusiivous sujui yhteistyöllä. Aamulla ennen herätystä Mirja oli jo viikannut Puroniemen pyykit. Kaksitoistavuotiaat ponomarit Ilja ja Urho siivosivat isä Hermannin kanssa kirkon tulevia kiitoksen hetkiä varten. Kaikkien leirillä kaikkien käsissä tuntui rätti heiluvan. Puroniemi onkin kaikkia varten ja tarvitsee vähän kaikkien panosta!

Monenlaisia ja samanlaisia kiitoksen ajatuksia omassakin mielessäni pyörii. KIITOS KAIKESTA MUKANA OLLEILLE!

Lämpimin terveisin, Milla Sajaniemi 16 – 18.6.2017

Ps. Kursivoidut tekstit ovat suoraan leiriläisten palautteista.

30.06.2017Sipulikupoli lahjoituksena Puroniemeen
28.07.2017Kuopion ortodoksisen seurakunnan kripari 2017
19.07.2017Ortodoksialeiri 11.-13.8.2017
19.06.2017Mitä tapahtuikaan Kaikkien leirillä 2017?
12.06.2017Kolmannen sukupolven puroniemeläisiä monikulttuurisuutta oppimassa.
15.05.2017Kesän 2017 perheleirit ovat jo täynnä
02.05.2017Puroniemen leirikeskus Paikallislehti Sisä-Savossa
10.04.2017Puroniemen kevättalkoot
10.04.2017Irina-iguaani ja Tuukka-toukka tutustuivat Perheiden puuhapäivillä
26.03.2017Vuosikokousuutisia.

Siirry arkistoon »